Kaivinkoneiden myynti kääntyi vuoden alkupuoliskolla reilun kymmenen prosentin laskuun viiden perättäisen kasvuvuoden jälkeen, mutta maakaapelointibuumi näkyy yhä konekaupassa. Hyvinkään lentokentällä 5.-7.9. järjestetyillä Maxpo-maanrakennuskonemessuilla Komatsun kaivinkoneita esitelleen Suomen Rakennuskone oy:n Itä-Suomen aluemyyntipäällikkö Jani Ylösen mukaan verkonrakentajille on myyty viime aikoina pääasiassa aiempaa hieman pienempiä, 14 tonnin kokoluokan koneita.
– Pienemmillä koneilla pääsee helpommin ahtaisiin ja vaikeisiinkin paikkoihin. Verkonrakentajat suosivat lyhytperäisiä koneita, millä voi kuljettaa kaapelikeloja, Ylönen kertoi.
KH Tekninen kauppa oy:n Kobelco centerin konemyyjä Timo Lehdon mukaan entistä pienempien koneiden kysyntään vaikuttaa myös liittymä- ja kuitutöiden suuri määrä, mihin pienemmät koneet sopivat yleensä isompia koneita paremmin. Konekoon valintaan vaikuttaa myös se, minkäkokoisia keloja halutaan käyttää ja minkä verran koneen mukana halutaan kuljettaa työkaluja maastoon.
– Maakaapelointityöt aloitettiin Suomessa pääasiassa 27 tonnin kaivinkoneilla, mutta nyt etukoneiksi myydään enemmän 23 tonnin koneita. Työtapoja on monia, mutta lähes kaikki käyttävät isompaa etukonetta ja pienempää peräkonetta. Kaikki ovat kehittäneet itse omat menetelmänsä kokemustensa mukaan, ja kaikki ovat tietenkin oman menetelmänsä vankkumattomia kannattajia, Lehto sanoo.
Runkoverkon auraustöissä suurilla 27 tonnin koneilla kuitenkin on yhä paikkansa.
– Aurauksessa 27 tonnin koneilla saadaan enemmän vetovoimaa teloille. Koneissa on enemmän massaa ja isommat vetomoottorit telastossa.
Lehdon mukaan peräkoneiksi ostetaan pääasiassa 14 tonnin koneita, mutta myös pääasiassa kuitutöissä käytettäviä 7,5 tonnin koneita on alettu käyttää entistä enemmän myös sähkökaapeleiden piilottamiseen maan alle.
Entistä pienempien koneiden käyttö on lisännyt hydraulisten iskuvasaroiden kysyntää. Sen sijaan, että maastoon lähdettäisiin varmuuden vuoksi niin suurella koneella, että satunnaiset isommat kivet saa nostettua ylös, voidaan pienemmän koneen mukaan ottaa iskuvasara, millä kiven saattaa saada rikottua pienemmäksi.

Suuntaporat myydään
yhä spesialisteille

Suuntaporia, alitusmyyriä ja muita maakaapeleiden asennuslaitteita maahantuovan Maakoneen omistaja ja toimitusjohtaja Jussi Kartanon mukaan alitustöiden määrä on lisääntynyt tasaisesti, sillä nykyisin myös pienet hiekkatiet alitetaan mielellään poraamalla tai junttamaalla. Näin vältytään teiden korjaustöiltä ja painumisilta, eikä liikenteelle aiheudu pitkiä katkoksia.
Yrityksen kauppa on käynyt viime vuosina mukavasti, mutta myytävissä laitteissa tai yrityksen asiakaskunnassa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia. Sen paremmin ”tavalliset” maanrakennusyritykset kuin verkonrakennusyrityksetkään eivät yleensä osta suuntaporia itselleen, sillä niiden käyttö vaatii oman erikoistuneen asiantuntemuksensa.
– Suomessa on 20–30 suuntaporaukseen erikoistunutta yritystä, Kartano kertoo.
Suuntaporauksiin erikoistuneen Maarak. Linjakaivuu Pöytyä oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Naaranojan mukaan suuntaporien tekniikka on kehittynyt viime vuosina parempaan suuntaan.
– Samalla kun koneet ovat kehittyneet paremmiksi, on niitä alettu käyttää entistä enemmän entistä kivisemmissä, kallioisemmissa ja muuten vaikeammissa paikoissa. Laitteiden mukaan mennään, Naaranoja kertoo.

Graniitti on kova
pala ketjukaivimelle

Purku- ja maanrakennusalan erikoistyökaluihin erikoistuneen Hansa-Machinesin toimitusjohtaja Tero Tommilan mukaan yrityksen edustamat jyrsinpyörät, timanttiketjusahat ja tarkkuuslouhintasylinterit ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta maakaapelointitöitä tekevien yritysten keskuudessa, mutta laitteiden myynti heille on ollut toistaiseksi suhteellisen vähäistä.
– Meidän valikoimastamme löytyy tarvittavat laitteet kalliourien tekoon. Kyselyjä ja kiinnostusta on paljon, mutta sitten kun me kerromme, mitä se maksaa, niin yleensä se jää sitten siihen, Tommila pahoittelee.
Myös ketjukaivimien eli maasahojen tulosta suomalaisille työmaille on puhuttu jo pitkään, mutta vielä niiden kauppa ei ole lähtenyt kunnolla käyntiin.
– Ruotsissa, missä maaperä on aika samanlaista kuin täällä, niitä käytetään jo suhteellisen paljon. Jäätyneeseen maahan vahvatekoiset ketjukaivurit purevat hyvin, mutta graniitti on tietenkin kovaa.
Hansa-Machinesin vieraaksi Maxpoon saapuneen saksalaisen Kemrock Spezialmachinen GmbH:n toimitusjohtaja Klaus Ertmerin mukaan yrityksen tuotevalikoimasta löytyy runsaasti erilaisia telajyrsimiä ja ketjukaivureita, joita käytetään paljon Keski-Euroopan kalkkikivimaastoissa.
– Meitä kiinnostaisi tietää, miten tuotteemme voisivat toimia kovemmassa suomalaisessa maaperässä. Jos joku yritys haluaisi lähteä testaamaan tätä kanssamme, voi asiasta keskustella Hansa-Machinesin kanssa, Ertmer sanoi.